Fandom

Eurovision Wiki

Eurovision laulukilpailu 1988

Ohjattu sivulta ESC: 1988

904sivua
tässä wikissä
Add New Page
Keskustelu0 Share
1988 logo.gif
Kilpailupaikka:
Simmonscourt Pavilion, Dublin, Irlanti

Ajankohta: Lauantai 30.4.1988

Juontajat: Pat Kenny, Michelle Rocca

Äänestysmenetelmä: Jokainen maa antoi 12, 10 ja 8-1 pistettä kärkikymmenikölle

Johnny Loganin voittoisan ”Hold me now’n” ansiosta Irlanti pääsi kolmannen kerran isännöimään Eurovision laulukilpailuja. Paikka oli sama, kuin Johnny Loganin edellisen voiton jälkeen vuonna 1981: Simmonscourt Pavillion. Vappuaattona 1988 kahdenkymmenenkahden maan oli tarkoitus kokoontua valitsemaan Euroopan paras iskelmä, mutta Kypros putosi viime hetkellä pois kisasta. Kilpailupaikkakin oli jo arvottu ja heidän oli tarkoitus esiintyä numerolla kaksi. Edustussävelmä ”Thimame” oli kuitenkin jo kisannut kotimaansa karsinnoissa vuonna 1984 ja sijoittunut silloin kolmanneksi, joten kappale oli diskattava. Muilta osin osanottajamaiden lista oli täsmälleen sama, kuin vuosi sittenkin.

Samaan aikaan tuhatvuotissyntymäpäiviään viettävä Dublin vei kisat monin tavoin kohti uutta vuosikymmentä. Bryssel oli antanut jo esimakua teknologian hyödyntämisestä lavasteissa, mutta tällä kertaa mentiin vielä harppaus eteenpäin. Koko estradi oli rakennettu valoista ja lisäksi saliin oli asennettu suuret videoseinät. Ensimmäistä kertaa sitten Jerusalemin vuoden 1979 kisojen iltaa isännöi isäntäpari. Pat Kenny ja Michelle Rocca toimivat kilpailun informatiivisina juontajina, jotka kertoivat mieluusti myös taustatietoja kilpailijoista. Samalla he loivat käytännön, jonka mukaan jatkossa lähes aina Eurovision laulukilpailujen finaaleja tulisi juontamaan miehen ja naisen muodostama parivaljakko.

Itse laulukilpailun avasi Islanti, joka oli mukana viisuissa vasta kolmannen kerran. Beathoven-yhtyeen 1980-lukua henkivä reggae ”Sokrates” oli kuitenkin sanoitukseltaan halpahintainen ja itse asiassa pelkkä luettelo kuuluisuuksien erisnimiä, jotka eivät edes liittyneet toisiinsa millään tavoin. Toisena esiintyi Ruotsin vahvaääninen edustaja Tommy Körberg, joka oli edustanut kotimaataan jo vuonna 1969 kappaleella ”Judy min vän”. Tässä välissä hän oli ehtinyt niittää mainetta mm. Chess-musikaalin tähtenä. Dublinissa Tommya kohtasi kuitenkin odottamaton ongelma, kun hän menetti äänensä miltei kokonaan. Kappaleen säveltäjä Py Bäckman valmistautui jo astumaan hänen saappaisiinsa, mutta viime hetkellä Tommy sai äänensä kuntoon ja pääsi laulamaan upean ”Stad i ljus”-balladinsa.

Rakkaan naapurimme Ruotsin jälkeen Suomen Boulevard-yhtye riensi lavalle käsiä pään yläpuolella taputtaen. Esitys oli mukiinmenevä ja rennohko, mutta kappaleen mitäänsanomattomuutta se ei pystynyt peittämään. Lisäongelmia toi taustanauha, jonka katoaminen saliäänestä näkyi hämmennyksenä laulusolisti Kyösti Laihin kasvoilta suorassa lähetyksessä. Vaikka Suomen kappaleessa ei hurraamista ollutkaan, olisi se silti tässä joukossa ansainnut enemmän kuin saamansa kolme pistettä ja toiseksi viimeisen sijan.

Numerolla neljä nähtiin yksi illan vahvimmista ehdokkaista. Scott Fitzgerald oli kymmenen vuotta aikaisemmin sijoittunut Britannian singlelistan kolmanneksi kappaleellaan ”If I Had Words”. Nyt tämä karismaattinen ja voimakasääninen raspikurkku esitti ytimekkäästi nimetyn, haikean balladin ”Go”. Kappaleen voimakkaiden tunnelmien jälkeen siirryttiin perinteikkäämpiin euroviisutunnelmiin Turkin ”Sufi” -renkutuksen myötä. Kuudentena oli vuorossa Espanjan La Decada –ryhmän hivenen laskelmoitu viisuiloittelu, jonka jälkeen kuultiin Alankomaiden perinteisesti mahtavia orkestraatioita Gerard Jolingin toimiessa laulusolistina. Kahdeksantena oli vuorossa hyvin säilynyttä kokemusta Israelista. Yardena Arazi oli nähty viisuestraadilla jo vuonna 1976 Chocolate Menta Mastik –yhtyeen jäsenenä ja sen jälkeen vuonna 1979 Jerusalemin kisojen juontajana.

Numerolla yhdeksän lavalle asteli Sveitsin edustaja, 20-vuotias kanadalaisneito Celine Dion. Celine oli niittänyt mainetta, kunniaa ja kultalevyjä ranskankielisillä alueilla nuoresta iästään huolimatta jo useiden vuosien ajan. Kokemus näkyi Celinen vahvassa lavaläsnäolossa ja kuului upeasti soivassa äänessä. Kilpailukappaleen ”Ne partez pas sans moi” oli säveltänyt sama parivaljakko, kuin Sveitsin vuonna 1986 toiseksi sijoittuneenkin kappaleen ”Pas pour moi”. Celine sai illan raikuvimmat aplodit ja Suomen selostaja Erkki Pohjanheimo totesikin enteellisesti ”Nämä aplodit kertovat jotakin”.

Seuraava esitys sai vieläkin suuremmat aplodit ja riemunkiljahdukset, mutta takuulla vain siitä syystä että nyt oltiin Irlannissa ja kyseessä oli isäntämaan edustaja. Muutoin ei Jump the gun –yhtyeen kappaleelle olisi paljon taputeltavaa ollutkaan. Saksa luotti jälleen kerran Ralph Siegelin säveliin. Juontajien mukaan lavalla nähtiin ensimmäistä kertaa viisuhistoriassa äiti- ja tytär duo. Maxi & Chris Gardenin esittämä kappale ”Lied für einen Freund” ei kuitenkaan kuulunut Siegelin parhaimpiin saavutuksiin. Sen parhaan saavutuksen esittäjä Nicole puolestaan istui Saksan selostuskopissa kommentoimassa viisulähetystä.

Numerolla kaksitoista nähtiin yksi illan rimanalituksista. Itävaltaa edusti yli-ikäinen rokkari Wilfried, jonka kohdalla ei laulutaidoista tai lavaläsnäolosta kannata puhua mitään. ”Lisa, Mona Lisa”-kappaleessakaan ei ole hurraamista, mutta Itävallan saama nolla voidaan kyllä surutta laitaa Wilfriedin ansioksi. Tanskaa edusti Hot Eyes –duo jo kolmannen kerran viiden vuoden sisällä. Vuonna 1984 he sijoittuivat neljänneksi ja vuonna 1985 yhdenneksitoista. Tällä kertaa duon laulusolisti Kirsten Siggaard oli viimeisillään raskaana, mutta se ei estänyt tanskalaisten vauhdikasta ja iloista menoa. ”Ka’ du se hva’ jeg sa?” sijoittui hienosti kolmanneksi. Vauhtia ja iloa yrittivät tarjoilla myös kreikkalaiset kappaleellaan ”Kloun”. Esitys paljastui kuitenkin teeskentelyksi jo viimeistään kertosäkeen tekonaurun kohdalla.

Norja oli tällä kertaa läsnä vahvempana, kuin yleensä. Vakiokasvo Anita Skorgan oli hänkin mukana, mutta nyt kilpailukappaleen ”For vår jord” säveltäjänä. Suomi palkitsi Karoline Krügerin hienon esityksen seitsemällä pisteellä. Myös Karolinen taustakuorossa nähtiin vankkaa ammattitaitoa ja mm. tuleva viisuedustaja Tor Endresen. Seuraavana oli vuorossa ajan hengessä kantaa ottava Belgia. Vaikka laulusolisti Reynaertin livelaulutaidot eivät tahtoneet riittää vaativaan ja taiteelliseen kappaleeseen, ryhmän kokonahkaiset asut olivat komeat. Luxemburg oli myös pestannut edustajansa Belgiasta. Nuori ja taitava Lara Fabian oli vasta uransa alkumetreillä, mutta hänestähän kuultiin vielä paljonkin. Tunnelmallinen ”Croire” -kappale oli myös tuomaristojen makuun. Lopputuloksissa Luxemburg oli neljäs ja Suomen raati antoi esitykselle täydet 12 pistettä.

Italia oli yllättäen lähettänyt kisoihin sähkökitaroin maustettua rokkia. Vaikka solisti Luca Barbarossa onkin kuulemma suosittu kotimaassaan, ei tylsähkö esitys avautunut tuomaristoille. Ranska oli puolestaan lähettänyt kisaan hyvinkin vanhanaikaisen chansonin, mikä taisi kuitenkin olla ihan laskelmoitua. Toiseksi viimeisenä esiintynyttä Portugalia edusti Dora-neitonen, joka toimi samoissa tehtävissä myös vuonna 1986 Bergenissä. Kisat päätti Jugoslavian viisuperinteitä kunnioittava pirteä ralli ”Mangup”, jonka esitti Silver Wings –yhtye.

Pisteidenlaskusta muodostui trilleri, joka päättyi vasta viimeisen maan antaessa pisteensä. Sitä ennen Iso-Britannia johti Sveitsiä viidellä pisteellä ja Scott Fitzgerald näytti voitonvarmalta. Jugoslavia antoi Sveitsille kuusi pistettä, mutta jättikin yllättäen Britannian kokonaan pisteittä. Näin ollen Sveitsi ja Celine Dion veivät voiton yhden pisteen marginaalilla, eli täpärämmin kuin koskaan tätä ennen tämän pisteytysmenetelmän aikakaudella. Celine Dion purskahti kyyneliin voiton ratkettua ja sopersi ”Nyt minusta tulee tähti”. Celine oli oikeassa, sillä hänestähän on sittemmin sukeutunut yksi maailman eniten levyjä myyneistä naisartisteista. Tämä olisi varmasti tapahtunut ilman euroviisujakin, mutta viisut antoivat mukavan alkusysäyksen hänen kansainväliselle uralleen. Sveitsissä oltiin ennen kotimaan karsintoja paheksuttu hieman kanadalaisen solistin osallistumista maan karsintaan, mutta Celinen taidot puhuivat puolestaan ja hän sai kansan tuen taakseen. Celine itse on myöntänyt viisujen edesauttaneen uraansa, vaikka onkin samalla todennut, ettei kokenut edustavansa ketään lavalla esiintyessään. Hän vain rakasti lauluaan ja yritti tehdä parhaansa.

maa kappale esittäjä sij. pist.
1 Islanti Sokrates Beathoven 16 20
2 Ruotsi Stad I Ljus Tommy Körberg 12 52
3 Suomi Nauravat Silmät Muistetaan Boulevard 20 3
4 Iso-Britannia Go Scott Fitzgerald 2 136
5 Turkki Sufi (Hey Ya Hey) MFO 15 37
6 Espanja La Chica Que Yo Quiero (Made In Spain) La Decada 11 58
7 Alankomaat Shangri-La Gerard Joling 9 70
8 Israel Ben-Adam Yardena Arazi 7 85
9 Sveitsi Ne Partez Pas Sans Moi Celine Dion 1 137
10 Irlanti Take Him Home Jump The Gun 8 79
11 Saksa Lied Für Einen Freund Maxi & Chris Garden 14 48
12 Itävalta Lisa, Mona Lisa Wilfried 21 0
13 Tanska Ka' Du Se Hva' Jeg Sa' Hot Eyes 3 92
14 Kreikka Clown Afrodite Fryda 17 10
15 Norja For Vår Jord Karoline Krüger 5 88
16 Belgia Laissez Briller Le Soleil Reynaert 18 5
17 Luxemburg Croire Lara Fabian 4 90
18 Italia Ti Scrivo Luca Barbarossa 12 52
19 Ranska Chanteur De Charme Gerard Lenorman 10 64
20 Portugali Voltarei Dora 18 5
21 Jugoslavia Mangup Silver Wings 6 87

Ad blocker interference detected!


Wikia is a free-to-use site that makes money from advertising. We have a modified experience for viewers using ad blockers

Wikia is not accessible if you’ve made further modifications. Remove the custom ad blocker rule(s) and the page will load as expected.

Ympäri Wikian verkkoa
Hae mainospaikkaa

Satunnainen wiki