FANDOM


Ajankohta: Lauantai 11.2.1978

Kilpailupaikka: Ylen tv-studio, Tohloppi, Tampere

Juontaja: Klaus Thomasson

Kapellimestari: Risto Hiltunen

Kilpailumenetelmä: Avoin sävellyskilpailu (Euroviisut 137 sävelmää, Interviisut 83 sävelmää)

Arvostelumenetelmä: Alueraadit


Suomi osallistui vuonna 1977 ensi kertaa myös itäblokin interviisuihin ja tällä kertaa karsinnat päätettiin yhdistää. Helmikuisena lauantai-iltana 1978 kuultiin yhteensä 14 ehdokasta, joista alueraadit valitsivat yhden Eurovision laulukilpailuun Pariisiin, Ranskaan ja kaksi Intervision laulukilpailuun Sopotiin, Puolaan. Mammuttikarsinnat lähetettiin ensimmäistä kertaa Tampereelta ja kapellimestarin tahtipuikonkin varressa nähtiin Ossi Runnen sijaan poikkeuksellisesti tamperelainen Risto Hiltunen.

Vuonna 1978 Suomen euroviisukarsinta lähetettiin ensimmäistä kertaa muualta kuin Helsingistä. Jo edellisenä vuonna Tampereella päämajaansa pitävä YLE TV 2 oli järjestänyt Suomen ensimmäiset interviisukarsinnat, mutta nyt nuo kaksi laulukilpailukarsintaa päätettiin niputtaa yhteen. Perimmäisenä tarkoituksena oli ehkä saada suuri yleisö kiinnostumaan myös itäblokin interviisuista, kun ne vuotta aikaisemmin olivat jääneet varsin vähäiselle huomiolle. Tokihan tässä säästettiin samalla myös kustannuksissa. YLE:n molemmat kanavat vastasivat järjestelyistä kuitenkin hyvässä yhteishengessä, vaikka paikkana olikin uutuuttaan hohtava Tohlopin tv-studio Tampereella. Helsingistä ei nimittäin tahtonut löytyä sopivaa paikkaa eikä riittävästi työvoimaa, koska Pasilan studiot olivat remontissa ja YLE TV 1:n tekniikkahenkilöstö valmistautui viikkoa myöhemmin pidettäviin Lahden MM-hiihtokilpailuihin.

Molemmat karsinnat pidettiin kuitenkin kokonaan toisistaan erillään, sillä YLE julisti kaksi eri sävellyskilpailua. Säveltäjien piti siis alusta lähtien aavistaa sopisiko kappale paremmin lännen euroviisuihin vai idän interviisuihin. Euroviisut kiinnostivat säveltäjiä enemmän, mutta jostain syystä niihinkään ei saapunut kuin 137 ehdotusta. Interviisuihin vain 83. Molemmista ehdokasjoukoista YLE:n kokoamat ammattilaiset valitsivat kumpaankin karsintaan seitsemän sävelmää.

Euroviisuehdokkaat olivat tällä kertaa historiallisen naisvaltainen ja balladivoittoinen joukko. Mukana oli vain kaksi miessolistia ja oikeastaan vain yksi nopearytmisempi kappale. Esitykset aloitti neljä kertaa aikaisemmin Suomen karsinnoissa edustuspaikkaa tavoitellut Seija Simola. Seijan paras sijoitus tähän mennessä oli vuoden 1973 hopeasija. Anna rakkaudelle tilaisuus kuulosti euroviisuihin räätälöidyltä balladilta mahtipontisine sovituksineen ja maailmaa syleilevine sanoituksineen. Sävel oli Ikaros-yhtyeen perustajan Reijo Karvosen käsialaa ja sanat Seijan omat.

Toisena lavalle asteli kokenut naiskolmikko Paula Karppanen, Titta Jokinen ja Päivi Paunu eli ytimekkäämmin Mirumaru. Päivillä ja Titallahan oli jo kokemusta jopa kansainvälisestä viisufinaalista, mutta Paula oli näissä kuvioissa ensikertalainen. Antti Hyvärisen säveltämä pirteä hassuttelu Abc ei kuitenkaan purrut alueraateihin, vaan sijoitus oli viides.

Seuraavana oli vuorossa Reijo Karvonen, mutta tällä kertaa solistin tehtävissä. Hän sai esitettäväkseen Eero Luparin hengentuotteen Lemmenlaulu. Arkisesti esitetty arkinen kappale sijoittui sekin viidenneksi, tasapisteisiin Mirumarun kanssa. Reijon jälkeen nähtiin kisojen toinen miessolisti Martti Metsäketo. Martti oli tuttu mies lukuisista taustakuoroista ja esim. Silhuetit-lauluyhtyeestä, mutta oli harvinaisempi näky solistin tehtävissä. Vaatimaton balladi En viipyä voi sijoittui näiden kisojen jumboksi, mutta 28 vuotta myöhemmin Martin poika Tomi Metsäketo nappasi euroviisukarsinnoissa hopeaa.

Numerolla viisi kisaili tummaääninen Lea Laven, joka esitti Raul Reimanin säveltämän ja sanoittaman dramaattisen valssin Aamulla rakkaani näin. Vuonna 1987 itsemurhan tehnyt Reiman suosi kuolemaa iskelmien aiheena useinkin, etenkin itse säveltämissään lauluissa. Tämäkin laulu kertoi onnettomuudessa kuolevasta rakkaasta. Synkkyys puri suomalaisiin, mutta ehkä oli Lean uran kannalta parempi sijoittua karsinnoissa kakkoseksi. Hän sai kappaleesta itselleen ikivihreän hitin ja samanniminen albumi toi hänelle hänen uransa ensimmäisen kultalevyn. Mainitsemisen arvoinen on myös Lean upea taustakuoro, johon kuuluivat Paula Koivuniemi, Maarit Hurmerinta sekä Irina Milan.

Toiseksi viimeisen esiintymisvuoron sai euroviisujen ensikertalainen Anneli Saaristo, joka tuolloin vasta aloitteli uraansa suomalaisella iskelmätaivaalla. Hänen upea äänensä oli kuitenkin huomattu ja kehuttu. Tässä kisassa hän esitti silloisen elämänkumppaninsa Eero Tiikasalon säveltämän ja Erkki Mäkisen sanoittaman kappaleen Sinun kanssasi, sinua ilman. Samaan aikaan iltalukiota käynyt Anneli on muistellut karsintojen aikaista elämäntilannettaan: ”Minulla oli rahapussissa viisikymmentä markkaa ja piti tehdä päätös lähteäkö jatkoille vai ostaa junalippu kotiin. Ostin junalipun.”

Esitykset euroviisujen osalta päätti Katri Helena, joka palasi viisuestradille kuuden vuoden tauon jälkeen. Kaksi kertaa aikaisemminkin kakkoseksi karsinnoissa sijoittunut Katri uusi jälleen hopeatilansa, tosin tällä kertaa hän joutui jakamaan sen Lea Lavenin kanssa. Mitali oli tosin kirkastuva vuoden kuluttua, ja hyvä niin sillä kilpailukappale Ystävä oli herkkyydestään huolimatta melko vaatimaton. Kappale oli Katrin, nyt jo edesmenneen, aviomiehen Timo Kalaojan säveltämä ja Katrin itsensä sanoittama. Vuonna 2004 tehdyssä haastattelussa Katri ei muistanut koskaan osallistuneensa tällaisella kappaleella Suomen karsintaan, mikä kertoo jotain sävelmän unohtumattomuudesta.

Seuraavaksi kuultiin seitsemän interviisuehdokasta. Kappaleiden kirjo oli euroviisuja huomattavasti monipuolisempi ja kokeilevampi. Ikään kuin säveltäjät olisivat räätälöineet kappaleita euroviisuihin hampaat irvessä, mutta uskaltaneet lähettää interviisujen puolelle vapautuneemmin syntyneitä tuotoksiaan. Kisojen suurimman urakan teki Reijo Karvonen, joka oli nähty jo euroviisuosastolla sekä säveltäjänä että solistina. Interviisukarsinnoissa esitti yhdessä Ikaros-yhtyeensä kanssa oman sävelmänsä ”Muille maille”.

Edellisvuonna Suomea euroviisuissa edustanut parivaljakko Monica Aspelund ja Aarno Raninen tekivät interviisuissa vaihtokaupan, siten että Monica esitti Aarnon sävelmän ”Kultaa - hopeaa" ja Aarno Monican sävelmän ”Kättä lyö”. Pertti Reponen oli kynäillyt molempiin kappaleisiin tekstit. Jukka Siikavire jatkoi euroviisukarsinnoista tutuksi tulleella vahvalla linjallaan ja esitti tällä kertaa itse ehdokaslaulunsa ”Nouse lentoon kyyhky”. Sanoitus oli jälleen Erkki Mäkisen käsialaa. Mainio kappale kärsi ehkä eniten säveltäjän puutteellisista solistintaidoista.

Euroviisukarsintojen voittaja Seija Simola osallistui myös interviisukarsintoihin. Lähellä oli ettei Seijalle koittanut edustehtävät sekä idässä että lännessä, sillä kappale ”Pieni hymy” sijoittui jaetulle kolmostilalle. Interviisuissa edustustehtäviin pääsi nimittäin kaksi eniten pistettä saanutta laulua, ja näin ollen matkaa hopeasijaan oli vain yhdeksän pistettä. Tuleva kaksinkertainen euroviisuedustussävelmän säveltäjä Matti Puurtinen aloitti uransa laulukilpailuissa vähän heikommin, sillä Tapani Kansan esittämä ”Leijailulaulu” jäi jumboksi.

Interviisukarsinnassa ylivoimaisen voiton vei ensimmäisenä esiintynyt Taiska ja ikivihreäksi hitiksi noussut kappale ”Miksi näin”. Kappaleen säveltäjä, nykyisin ÄKT:n johtajana tunnettu Arto Alaspää, tehtaili Taiskalle muutenkin mielellään hittejä. Arton kynästä olivat lähtöisin myös vuoden 1976 Syksyn Sävel kisasta klassikon asemaan noussut ”Haltin häät” sekä vuonna 1977 Suomen Tokion Yamaha-sävellyskilpailussa menestyksekkäästi edustanut ”Boogie-mies”.

Taiska ei kuitenkaan päässyt intervisio-edustusmatkalle Puolaan ja syitä tähän on puitu näihin päiviin asti. Yhdessä versiossa YLE oli sitä mieltä, että kansainvälisessä kisassa oli liikaa naissolisteja ja näin ollen Reijo Karvosen tehtäväksi annettiin molempien edustuskappaleiden esittäminen. Samalla YLE olisi säästänyt Taiskan lentolipun hinnan. Niin tai näin, ”Miksi näin” on kuitenkin Taiskan hitti täällä Suomessa.

EMI-levy-yhtiö teki hienon kulttuurityön ja julkaisi lp-levyn ”Viisut 78”, joka sisälsi neljästätoista kuullusta viisuehdokkaasta kaksitoista, tosin osan eri artistien esittämänä. Muutenkin levytysstudioiden ovet kävivät viisujen tiimoilta ahkerasti, sillä kaikki euroviisuehdokkaat on levytetty myös alkuperäisartistien toimesta ja interviisuistakin kaikki kahta lukuun ottamatta.


Lopputulokset:

Euroviisut:

1. Seija Simola: Anna rakkaudelle tilaisuus (271 p.)

2.= Lea Laven: Aamulla rakkaani näin (258 p.)

2.= Katri Helena: Ystävä (258 p.)

4. Anneli Saaristo: Sinun kanssasi, sinua ilman (221 p.)

5.= Mirumaru: Abc (193 p.)

5.= Reijo Karvonen: Lemmenlaulu (193 p.)

7. Martti Metsäketo: En viipyä voi (88 p.)


Interviisut:

1. Taiska: Miksi näin (299 p.)

2. Reijo Karvonen & Ikaros: Muille maille (237 p.)

3.= Seija Simola: Pieni hymy (228 p.)

3.= Jukka Siikavire: Nouse lentoon kyyhky (228 p.)

5. Aarno Raninen: Kättä lyö (184 p.)

6. Monica Aspelund: Kultaa – hopeaa (171 p.)

7. Tapani Kansa: Leijailulaulu (140 p.)

Ad blocker interference detected!


Wikia is a free-to-use site that makes money from advertising. We have a modified experience for viewers using ad blockers

Wikia is not accessible if you’ve made further modifications. Remove the custom ad blocker rule(s) and the page will load as expected.

Ympäri Wikian verkkoa
Hae mainospaikkaa

Satunnainen wiki