FANDOM


Irwin Goodman (oik. Antti Hammarberg, s. 14.9.1943 Hämeenlinna – k. 14.1.1991 Hamina) aloitti uransa protestilauluja mukailevilla, auktoriteetteja ja perinteisiä iskelmiä rienaavilla, huumorin sävyttämillä ”folk-ralleilla”. Goodman oli koko uransa ajan suuren huomion ja kritiikin kohteena, johtuen hänen kantaaottavista, ja useimmiten yhteiskuntaa ja julkisia henkilöitä pilkkaavista ja satirisoivista kappaleistaan, jotka sanoitti Vexi Salmi. Irwiniä pidettiinkin todellisena kansan puolestapuhujana. Irwinin ura ulottui neljälle vuosikymmenelle, joiden kuluessa hän koki monta nousu- ja laskukautta.

Irwin Goodman levytti yli 200 omaa sävellystään. Hän sävelsi 1960–1970-lukujen tuotantonsa itse eikä tyytynyt käännöskappaleisiin, mikä oli tuolloin poikkeuksellista. 1980-luvun puolivälin paikkeilta alkaen sävellystyöstä vastasi pääosin Kassu Halonen, johtuen Irwinin toisen korvan kuuroutumisesta, mikä vaikeutti sävellystyötä. Lapsuudenystävä Vexi Salmi sanoitti lähes kaikki Irwinin kappaleet. Irwin Goodman oli suosittu ja ahkera esiintyjä ja hän kiersi Suomea 25 vuotta – välillä jopa kuuden keikan viikkotahtia. Irwin oli ensimmäinen suomalainen laulaja, joka saapui keikalle helikopterilla juhannuksena 1966.

Irwinin uran voi musiikillisesti jakaa erityyppisiin kausiin. 1965 syksyn ensilevytyksen (”En kerro kuinka jouduin naimisiin”) jälkeiset alkuajat olivat protestilaulujen kautta. 1968 ilmestynyttä Reteesti vaan -albumia voitaneen pitää Irwinin 1960-luvun kauden eräänlaisena huipentumana, ja ”Ryysyrantaa” Irwinin alku-uran menestyksistä suurimpana. Samana vuonna hän hermostui suomalaiseen verotukseen siinä määrin, että lopetti veroilmoitusten tekemisen, ja loppuikäinen verovelkaantuminen alkoi. Irwin rakennutti velkarahalla Hattulaan Parolan Merventielle helmikuussa 1969 ison talon, Ryysyrannan. Ennen Ryysyrantaan muuttoa ilmestyi albumi Irwin Goodman, jonka kappaleita on muun muassa "Meni rahahommat pieleen". Talo oli liian kallis Irwinille, ja se pakkohuutokaupattiin alkusyksystä 1970. Irwin muutti tämän jälkeen Tampereelle ja sen jälkeen 1970-luvun lopulla Hämeenkyröön Lavajärven rannalle. Talon omisti pankki ja Vexi Salmen levy-yhtiö oli vuokrannut sen Irwinin työsuhdeasunnoksi.

Syksyllä 1970 Irwinin ura lähti huimaan nousuun, kun hän voitti Syksyn sävelen kappaleella "St. Pauli ja Reeperbahn". Samanniminen albumi oli myyntimenestys. Levyn kappaleet Irwin ja Vexi tekivät muutamassa päivässä, niin että levy ehti vielä joulumarkkinoille. Irwin uudisti Syksyn sävel -voittonsa vielä seuraavana vuonna kappaleella "Poing poing poing". Vuoden 1973 Syksyn säveleen hän osallistui peräti kahdella laululla, joista molemmista tuli hitit ("Vain elämää" ja "Si Si Si"). Tuon vuoden kisoissa Irwinin sijoitukset olivat toinen ja kolmas. Molemmat kilpailukappaleet saivat lähes saman verran ääniä, ja voiton korjasi Jukka Kuoppamäki laulullaan "Kultaa tai kunniaa". 

Alkuvuonna 1974 Irwin osallistui Suomen Euroviisu-karsintoihin, kuitenkin ilman suurempaa menestystä. Kappale oli Se on minimaalista, ja kyseessä on Irwinin kappaleista ainoa, jota ei koskaan ole levytetty. Ainoa tallenne kyseisestä esityksestä lienee heikkolaatuinen televisioäänitys. Irwinin itsensä mukaan hän ei pystynyt kyseisessä semifinaalissa laulamaan normaalisti, sillä hänen äänensä oli painuksissa vasta päättyneen Hampurin matkan seurauksena. Sen sijaan Irwinin molemmat edellisvuoden Syksyn sävel -kappaleet päätyivät keväällä 1974 ilmestyneelle Si Si Si -albumille. Albumi myi hyvin, joskaan edellisten kahden levyn myyntilukuihin ei aivan ylletty. Levyn äänitys kesti puolisen vuotta, mikä johtui mm. Irwinin kovasta keikkatahdista ja osittain myös hänen ääniongelmistaan.

Ahkera keikkailu jatkui saman vuoden 1974 syksyyn asti, jolloin ilmestyi "Viuhahdus", jolla Irwin ja Vexi pyrkivät jälleen Syksyn sävel -voittoon. Kappale ei kuitenkaan päässyt kilpailuun sääntömuutoksen vuoksi: jokainen laulujen sanoittaja sai osallistua Syksyn säveleen enää vain yhdellä kappaleella kerrallaan, ja Vexin laulukiintiö oli jo täyttynyt Fredille sanoitetulla "Avaa sydämesi mulle" -kappaleella.

Irwinin pitkällä uralla oli myös hiljaisempia ajanjaksoja, joista ehkä tunnetuimpana keikkailun ja alkoholin uuvuttaman laulajan lähes kahden vuoden lymyily Tampereen Lielahdessa olevan kodin kellarissa, loppuvuodesta 1974 loppukesään 1976, poissa julkisuudesta yksin viinaa juoden. 1975 olikin hänen siihenastisen uransa ainoa vuosi, jolloin hän ei levyttänyt yhtään kappaletta. Katkaisuhoidon kautta Irwin teki kuitenkin näyttävän paluun syksyllä 1976 levyttämällä uuden albumin yli kaksi vuotta edellisen albuminsa jälkeen. "Häirikkö" ja "Haistakaa paska koko valtiovalta" olivat menestyksiä ja "Häirikkö"-kappale olikin tuon vuoden soitetuin iskelmä radiossa.

1970-luvun loppupuolen tuotannon hän sävelsi yhdessä tuottaja Paul Fagerlundin kanssa salanimellä Rudolf Holtz. Pahoin verovelkaantuneen Irwinin tekijänpalkkiot kertyivät Holtz-nimen viralliselle omistajalle Fagerlundille, joka maksoi sitten Irwinille tämän osuuden palkkiosta. Näin hän näin kykeni estämään ulosottomiestä viemästä tekijänpalkkioita. 1970-luvun loppupuolen albumit – yhteensä peräti seitsemän albumia neljässä vuodessa – eivät Häirikköä lukuun ottamatta olleet yhtä suuria myyntimenestyksiä kuin vuosikymmenen alkupuolen levyt.

Vuonna 1982 Irwin kuuroutui oikeasta korvastaan ja anoi epäonnistuneesti taiteilijaeläkettä. Vexi Salmen ehdotuksesta hänen myöhempien laulujensa sävellyksen hoiti usein Kassu Halonen. Vuonna 1988 ilmestyi Irwinin uran huikein menestyslevy, "Rentun ruusu". Levyä on myyty vuoteen 2006 mennessä noin 125 000 kappaletta. Seuraavana vuonna ilmestynyt "Vuosikerta -89" myi sekin varsin mukavasti. Viimeiset levytyksensä Irwin lauloi 1990, jolloin ilmestyi peräti kaksi albumia: Hurraa! Me teemme laivoja sekä Ai ai ai kun nuori ois. Jälkimmäisen nimikappaleella Irwin osallistui saman vuoden Syksyn säveleen, ja sijoittuikin toiseksi Rainer Frimanin jälkeen. Tämä vuosi on koko Syksyn sävelen historian ainoa kerta, jolloin julkaistiin vain voittaja eikä äänimääriä. Ensi kertaa oli käytössä puhelinäänestys, jossa Irwin johti viime sekunneille saakka.

Irwin sävelsi ja sanoitti englantilaiselle, maailman huonoimmaksi mäkihyppääjäksi kutsutulle Eddie Edwardsille kaksi laulua, jotka Audiovox julkaisi singlenä. Irwinin oli alun perin määrä laulaa kyseiset kappaleet Edwardsin kanssa mutta menehtyi vähän ennen suunniteltua nauhoitusta. Nämä kappaleet olivat ainoat Irwinin sanoittamat laulut. Mun nimeni on Eetu / Eddien siivellä -single saikin runsaasti näkyvyyttä mediassa ja nousi listoille 1991. Irwin menehtyi sydänkohtaukseen 14. tammikuuta 1991 matkalla Viipurista Haminaan.

Irwin Goodman euroviisuissa:

1974 Se on minimaalista

Ad blocker interference detected!


Wikia is a free-to-use site that makes money from advertising. We have a modified experience for viewers using ad blockers

Wikia is not accessible if you’ve made further modifications. Remove the custom ad blocker rule(s) and the page will load as expected.

Ympäri Wikian verkkoa
Hae mainospaikkaa

Satunnainen wiki