Mister Eurovisioniksikin tituleerattu Johnny Logan (oik. Seán Patrick Michael Sherrard, s. 13.5.1954) syntyi Australiassa, mutta irlantilaisille vanhemmille. Hänen isänsä oli kuuluisa tenori Patrick O’Hagan, joka esiintyi Valkoisessa talossa peräti kolmelle eri presidentille. Johnnyn ollessa 3-vuotias hänen perheensä muutti takaisin Irlantiin. Musikaalisen perheen kasvattina hän oppi nopeasti kitaransoiton ja teki ensimmäiset omat laulunsa jo 13-vuotiaana.
Johnny keikkaili ahkerasti pienillä klubeilla ja sai ensikosketuksensa kuuluisuuteen vuonna 1977. Silloin hän esitti Adamin roolin musikaalissa Adam & Eve. Samoihin aikoihin hän keksi myös taitelijanimensä Johnny Logan, jonka hän lainasi osittain elokuvan Johnny Guitar nimihenkilöltä. Ensimmäinen singlejulkaisu ”No I don’t wanna fall in love” näki päivänvalon vuotta myöhemmin. Vuonna 1979 Johnny ensimmäistä kertaa osaa Irlannin euroviisukarsintoihin kappaleella ”Angie” sijoittuen kolmanneksi.
Vuonna 1980 Johnny sai hetkensä parrasvaloissa voitettuaan ensin Irlannin euroviisukarsinnat Shay Healyn kappaleella ”What’s another year”. Huhtikuisessa Haagissa kolmanneksi viimeisenä esiintynyt Johnny vakuutti myös tuomaristot eri puolilla Eurooppaa ja toi Irlannille historian toisen eurovisiovoiton. Ensimmäisestä oli kulunut tuolloin tasan kymmenen vuotta. Johnnyn esitys keräsi komeat 143 pistettä, saaden täydet 12 pistettä peräti seitsemältä raadilta. Suomen raati palkitsi Johnnyn kahdeksikolla. Vain Turkki ja Marokko jättivät Irlannin pisteittä. Kaulaa toiseksi sijoittuneeseen Länsi-Saksan Katja Ebsteiniin syntyi 15 pistettä.
”What’s another year”-kappaleesta tuli Euroopassa suuri hitti ja se nousi jopa Ison-Britannian singlelistan ykkössijalle. Levy-yhtiö halusi jatkaa menestystä, mutta Johnnylta julkaistiin vahingossa kaksi eri singleä samanaikaisesti ”Save me” ja ”In London”. Koska radioasemat eivät tienneet kumpaa olisi pitänyt soittaa, molemmat levyt floppasivat. Euroviisujen tuoma huuma oli menetetty ja Johnnyn ura Britanniassa karahti huonoon managerointiin ja kokemattomuuteen.
Vuonna 1983 Johnny yritti tehdä comebackin singlellä ”Becoming electric”, joka oli saundeiltaan aivan erilainen. Myös Johnnyn imago oli uudistettu, mutta menestystä ei siunaantunut. Vuonna 1984 Johnny sävelsi Irlannin euroviisuedustuskappaleen ”Terminal 3”, joka sijoittui Linda Martinin esittämänä hienosti toiseksi. Vuonna 1986 herra Logan pudotti taiteilijanimestään Johnnyn pois ja pyrki jälleen Britti-listoille kappaleella ”Stab in the back”, mutta menestys jäi tälläkin kertaa saavuttamatta. Takkuilevan uran ansiosta Johnny päätti osallistua uudelleen Eurovision laulukilpailuihin, tällä kertaa omalla sävelmällään Hold me now.
Ensin oli edessä kuitenkin Irlannin karsinta, jossa valinnan suoritti asiantuntijaraati. Raatiin kuului mm. Linda Martin, jolle Johnny oli säveltänyt edustuskappaleen vuonna 1984 ja oli tuleva säveltämään toisenkin edustuskappaleen. Johnnyn voitto oli melko ylivoimainen, sillä hän sai lähes 20 pistettä enemmän, kuin toiseksi sijoittunut Paul Duffy. Kolmanneksi karsinnassa sijoittui tuleva viisuvoittaja Charlie McGettigan.
Näin ollen Johnny matkusti Brysseliin, Belgiaan ja herätti aikaisemman viisuvoittonsa johdosta kisakaupungissa paljon huomiota, kohoten yhdeksi ennakkosuosikiksi. Johnny esiintyi kolmanneksi viimeisenä vahvana ja väkevänä ajan henkisesti valkoiseen Spencer-jakkuun, valkoisiin löysiin housuihin ja väljään poolokauluspaitaan pukeutuneena. Pisteitä ropisi esitykselle upeat 172 kappaletta eli 31 enemmän, kuin toiseksi sijoittuneelle Saksan Wind-yhtyeelle. Suomikin palkitsi balladin kahdellatoista pisteellä. Kaiken kaikkiaan esitys sai täydet pisteet kahdeksan kertaa ja pisteitä kaikilta muilta mailta, paitsi Islannilta ja Kreikalta.
”Hold me now” :sta tuli kesällä 1987 valtava hitti Euroopassa. Irlannissa se nousi tietenkin ykköseksi ja Britanniassa sijalle 2, vaikka määrällisesti single myikin enemmän, kuin aikaisempi ykköshitti ”What’s another year”. Ikävä kyllä ura levylistojen hallitsijana ei urjennut Johnnylle vieläkään, vaan heti seuraava single ”I’m not in love” floppasi Britanniassa. Samoin kävi albumille ”Hold me now”.
Johnny Loganin ura levyttävänä ja esiintyvänä taiteilijana on kuitenkin jatkunut kaikki nämä vuodet. Hän on julkaissut yli 40 singleä ja 19 albumia, ja myynyt yli kolme miljoonaa levyä. Tosin ”Hold me now” yksin kattaa tuosta luvusta lähes kolmanneksen. ”Hold me now” on yksi ikimuistoisimmista ja pidetyimmistä euroviisuvoittajista ja Eurovision laulukilpailujen kaikkien aikojen juhlaäänestyksessä se sijoittui kolmanneksi edellään vain ”Waterloo” ja ”Volare (Nel blu dipinto di blu)”. Kolmella viisuvoitollaan (kaksi solistina ja kolmas säveltäjänä) Johnny ”Mr. Eurovision” Logan on Eurovisio-ympyröissä käsite ja erilaisten euroviisuihin liittyvien tilaisuuksien vakiovieras.