FANDOM


Kristinah
Kristina Hautala (s. 28.6.1948) varttui tukholmalaisessa lähiössä ja jo pikkutyttönä hänen haaveenaan oli päästä pop-tähdeksi. Kristinan isän tuttava, nuoriso-ohjaaja Niilo Kantokorpi, kuuli tytön laulua nauhalta ja Kantokorpi päätti tuoda hänet Suomeen. Pääsiäisenä 1965 Kristina osallistui Scandia musiikin koelaulutilaisuuteen, jossa hän ihastutti paikalla istuneet levymogulit välittömästi valloittavalla olemuksellaan ja heleällä äänellään. Kristina ei kuitenkaan hallinnut täysin suomen kieltä, joten aluksi hänet passitettiin fonetiikan oppitunneille.

Toukokuussa 1966 julkaistiin Kristinan ensimmäinen single “En koskaan”, joka oli Juha Vainion kääntämä versio Dusty Springfieldin hitistä “You don’t have to say you love me”. Kappaleesta tuli heti yksi radion soitetuimmista kappaleista ja nukkemaisen kauniista Kristinasta tuli kaikkien ihannoima poptähti - juuri sellainen, mistä hän oli unelmoinutkin. Sirpakan ulkomuotonsa ansiosta Kristina oli haluttu kansikuvatyttö 1960-luvun aikakausilehtiin ja lisäksi hän sai mm. kunnian toimia Apu-lehden ensimmäisen paperinuken mallina.

1960-luvun loppu oli vauhdikasta aikaa ja singlejä julkaistiin useita, kuten “En katso naamion taa”, “Jokainen hetki”, "Kielletyt käskyt" ja “Rakkautta vain”, joka oli käännös Beatles-hitistä “All You need is love”. Lisäksi Kristina kiersi ahkerasti keikoilla ympäri Suomea. Useimmiten yksin, mutta myös mm. Johnny Liebkindin kiertueen vierailevana tähtenä.

Vuonna 1968 Kristina edusti Suomea Eurovision laulukilpailuissa kappaleella Kun kello käy. Hän jäi kilpailussa viimeiseksi, mutta Kristinan uraa Suomessa se ei hetkauttanut. Hän suuntasi kesäkiertueelle, jonka vierailevana tähtenä esiintyi uraansa aloitteleva Markku Aro. Syksyllä 1969 hän aloitti kuitenkin opiskelun ruotsalaisessa iltaoppikoulussa ja ehti keikoille ja levytysstudioon enää viikonloppuisin. Seuraavana vuonna häneltä ilmestyi levytykset “Kop kop ken lie”, joka oli versio saman vuoden Ison-Britannian euroviisusta “Knock knock who’s there”, sekä Lasse Mårtensonin kanssa duetoitu “En koskaan aio rakastaa”. Ne jäivät Kristinan varsinaisen uran viimeisiksi levytyksiksi.

Vuonna 1972 Kristina Hautala hyllytti hienon laulajanuransa kokonaan ja muutti suomalaisyleisön pettymykseksi takaisin Ruotsiin. Hän meni opiskelemaan tukholmalaiseen yliopistoon ja hankki itselleen psykologin koulutuksen. Kristina onkin toiminut kyseisessä ammatissa kaikki nämä vuodet, vaikka laulaminen on säilynytkin rinnalla rakkaana harrastuksena. Syksyllä 2003 harrastus poiki myös yhden näkyvämmän hedelmän, kun Kristina julkaisi yllättäen omakustannealbumin “Hetki tää”, joka sisältää Matti Viita-ahon lauluja. Mutta muuten Kristina ei haikaile enää poptähteydestä.

Kristina Hautala euroviisuissa:

1968 Kun kello käy

Ad blocker interference detected!


Wikia is a free-to-use site that makes money from advertising. We have a modified experience for viewers using ad blockers

Wikia is not accessible if you’ve made further modifications. Remove the custom ad blocker rule(s) and the page will load as expected.

Ympäri Wikian verkkoa
Hae mainospaikkaa

Satunnainen wiki