Ajankohta: Lauantai 21.2.1987 klo: 18.45
Tulokset: Perjantai 13.3.1987 klo 21.00
Kilpailupaikka: Yleisradio TV-studio 2, Pasila, Helsinki
Juontajat: Laila Halme, Lasse Mårtenson
Kapellimestari: Ossi Runne
Kilpailumenetelmä: Kutsukilpailu (10 sävelmää)
Arvostelumenetelmä: Postikorttiäänestys
Vuoden 1987 Suomen karsinnasta ei kärkikolmikon lisäksi jäänyt paljoa lapsille kerrottavaa, mutta yksi uraa uurtava elementti mahtui mukaan. Kappaleiden taustat oli nimittäin nauhoitettu valmiiksi jo pari päivää aikaisemmin ja suorassa lähetyksessä livenä kaikui vain laulu ja muutamat erikoisemmat soittimet. Kisan voittajaksi selviytyi yksi Suomen rakastetuimmista euroviisuklassikoista, joka tänäkin päivänä saa Menneisyyden vankien keikoilla yleisön kannat kohti kattoa.
Voittajan valinnassa Yleisradio päätti kokeilla yhdistelmää, jota ei aikaisemmin ollut kokeiltu vielä kertaakaan. Tällä kertaa Suomen kansa postikortteineen pääsi valitsemaan euroviisuedustajan kutsuttujen säveltäjien tekemistä ehdokkaista. Aiemmin postikorttiäänestystä oli käytetty ainoastaan avoimen sävellyskilpailun yhteydessä. Kymmenen kutsun saanutta säveltäjää olivat kaikki jossain määrin kokeneita tekijöitä, mutta kansan keskuudessa eniten huomiota sai juuri hajonneen superyhtyeen Dingon nokkamiehen Neumannin saama kutsu.
Itse karsintalähetys oli kaikessa töksähtelevyydessään lähes surkuhupaisa suoritus. Lähetyksen introna näytettiin pitkäpiimäinen viisuhistoriaosuus, jossa selostajana toimi nariseva-ääninen käsinukke. Juontajaksi oli pestattu kaksi viisuedustajaamme kultaiselta 1960-luvulta, mikä oli teoriassa ihan mukava idea, mutta käytännössä katastrofi. Laila Halme ja Lasse Mårtenson tuntuivat työskentelevän ilman minkäänlaista käsikirjoitusta. Haastatteluissa jaariteltiin niitä näitä, kunnes – ilmeisesti studio-ohjaajan käskystä – ne keskeytettiin tylysti jopa kesken lauseen. Jossain välissä esiteltiin jopa aikakauteen nähden tökerösti toteutettuja tietokonegrafiikoita, joissa Suomen viisumenestystä valotettiin erilaisin pylväin. Juontajien jahkailun ansiosta niitäkin vilauteltiin ruudussa vain hyvin hätäisesti.
Itse ehdokkaat olivat melko tavanomaista keskitasoa, muutamaa helmeä lukuun ottamatta. Ilmeisesti edellisvuotisesta viisastuneena kaikki kutsusäveltäjät olivat sovittaneet teoksilleen reippaan taustapoljennon. Ensimmäisenä nähtiin iskelmäkonkari Matti Esko, joka esitti Veikko Samulin kappaleen ”Isäni maa”. Kappale ei edustanut Samulilta totuttua huippulaatua, vaan oli yllättävänkin kotikutoinen perusiskelmä.
Tällä kertaa kutsusäveltäjät saivat vapaasti valita kappaleidensa esittäjät ja peräti kaksi säveltäjää oli valinnut laulunsa esittäjäksi Leena Nilssonin. Esiintymisnumerolla kaksi kuultiin Matti Puurtisen popiskelmä ”Ei yhtään laivaa”, josta ei helposti jää kuulijan mieleen yhtään nuottia. Sijoitus olikin toiseksi viimeinen reilulla tuhannella postikorttiäänellä. Numerolla kolme kisaili kutsusäveltäjä Kristian ”Kisu” Jernström, joka oli mielestään itse sopivin esittäjä teokselleen. Kappaleessa oli menevyyttä, mutta muuten solistina parhaat päivänsä nähnyt Kisu saattoi todeta laulunsa otsikon mukaisesti ”Kiitos ja anteeks!” ja poistua kisapaikalta jumbona.
Kisun jälkeen lavalle asteli comebackin musiikkikuvioihin tekevä Virve ”Vicky” Rosti. Edellisestä albumista oli vierähtänyt kahdeksan vuotta ja välivuosien aikana Vicky oli keskittynyt perhe-elämään. Tosin oli hän piipahdellut levytysstudiossa levyttämässä muutamia coverkappaleita erilaisille kokoelmalevyille. Niiden joukossa oli mm. euroviisucoverit ”Miksi rakkaudella leikit (Love Games)”, ”Portti 5 (Terminal 3)” sekä ”Vanha swingi (La det swinge)”. ”Sata salamaa”-kappaleen säveltäjä Petri Laaksonen oli tullut tutuksi euroviisuihmisille kaksi vuotta aikaisemmin, kun ”Eläköön elämä” edusti Suomea. Laaksonen sai Vickyn vakuutettua laulunsa esittäjäksi luvattuaan, että ”Sata salamaa” ei ainakaan voita Suomen karsintaa. Vicky halusi tehdä paluun vain Suomen markkinoille ja neuvottelut uudesta lp-levystäkin olivat käynnissä. Olli Ahvenlahden tekemästä pliisusta Suomen karsintasovituksesta ja Vickyn hieman hermostuneesta esityksestä huolimatta tarttuva sävelmä vetosi kansaan.
Viidentenä esiintyi uralinjojaan haeskeleva Jorma Kääriäinen. Vuonna 1979 hän oli levyttänyt albumillisen trendikästä rock’n’rollia taiteilijanimellä Freddie Falcon. Rock’n’roll –buumin hiivuttua Jorma oli esiintynyt runsaasti Yhdysvalloissa, mutta nyt oli vuorossa siipien kokeilu iskelmäkuvioissa. Edellisvuotisen edustuskappaleemme sovittaja Mika Siekkinen oli tällä kertaa kutsuttu mukaan säveltäjänä ja tuloksena oli Jorman samettiselle, mutta vahvalle äänelle sopiva melodia. Ehkä oli kuitenkin Jorman uran kannaltakin parempi, ettei menestystä viisuissa siunaantunut, sillä vuonna 1992 alkoi hänen uransa Agents-yhtyeen uutena supersuosittuna laulusolistina.
Esa Nieminen valitsi jälleen kutsusävelmänsä esittäjäksi Paula Koivuniemen. ”Musiikki on niinku se on” –kappaleeseen oli selkeästi haettu esikuvia Tanskan ja Ruotsin vauhdikkaista ja hauskoista viisunumeroista, joissa hehkeä rouvasolisti esiintyy miesryhmän kanssa. Paulan tukena estradilla nähtiinkin Viljaset-äijätrio, jotka oikeasti soittivat Hariolax-yhtyeessä. Suomen kansa ei täysin ymmärtänyt laskelmoitua skandinaavista viisuiloittelua, vaikka Paulan suosio nostikin esityksen lopputuloksissa kolmanneksi.
Esiintymisnumerolla seitsemän oli vuorossa odotettu Neumannin sävellys. Kappaleensa esittäjäksi Neumann oli valinnut glamrock-imagoisen Johnny Lee Michaelsin. Balladina alkava ”Kesätuuli” sai sekin puolivälissä taakseen rumpukompin ja kitaroita. Johnnyn taustatukena nähtiin punktytöksi peruukin avulla naamioitunut Anita Pajunen. Lyhyen rock-uransa jälkeen Johnny alias Jouni Turpeinen on tullut tunnetuksi paitsi Kata Kärkkäisen aviomiehenä, mutta myös tv- ja elokuvamusiikin säveltäjänä sekä rock-musiikin tuottajana (mm. The 69 Eyes).
1980-luvun loppuun sijoittuvat myös Jussi Halmeen soolouran huippuhetket. Hän oli vakiokasvo lähes kaikissa suomalaisissa musiikkikilpailuissa, euroviisukarsintojen lisäksi mm. Kevään ja Syksyn Sävelissä. Laila Halmeen poika Jussi keskittyi kuitenkin nopeasti tv- ja mainosmusiikin tekemiseen, koska pop- ja iskelmärintamalla ei menestystä siunaantunut. Hänen tunnetuin sävelmänsä lieneekin Onnenpyörä-visailun tunnusmusiikki. Tässä kisassa hän itse esitti tyylilleen uskollisen sävelmänsä ”Hei, me lennetään (Salto mortale)” duettona Helena Millerin kanssa.
Kari Kuivalainen nähtiin euroviisukarsinnoissa säveltäjänä kolmatta vuotta peräkkäin. Vuonna 1985 tuli toinen sija hittilaululla ”Haaveissa vainko oot mun”, vuonna 1986 tuli edustustehtävät balladilla ”Päivä kahden ihmisen”, mutta nyt ei tullut hittiä eikä edes hyvää sijoitusta. Leena Nilsson Family nimen saanut muusikkoporukka esitti Karin kappaleen ”Eilinen uudelleen”. Kari itsekin esiintyi Leenan ”perheessä” ja meininki oli mukavaa, mutta melodiassa ei turhia koukkuja ollut. Sijoitus oli tyly kahdeksas. Viimeisenä eli kymmenentenä esiintyi Tauski kumppaneineen. Taustaryhmässä nähtiin Charles Salter, Pepe Ahlqvist sekä kappaleen sanoittajan Risto Asikaisen tyttöystävä Stiina Jean. ”Communication”-kappaleen säveltäjä Roni Kamras korosti haastattelussaan teoksensa kansainvälistä nimeä, mutta nimen hokemisen lisäksi ei sävelmästä juuri muuta mieleen jäänytkään.
Postikortteja Yleisradioon saapui mukiinmenevät 63 836 kappaletta. Suomen nuoriso oli jalkautunut äänestämään suosikkinsa Neumannin säveltämää kappaletta, mutta se ei aivan riittänyt. Petri Laaksosen säveltämä ja Vicky Rostin esittämä ”Sata salamaa” sai reilut tuhat ääntä enemmän. Vickyn suureksi järkytykseksi edessä oli matka Brysseliin ja koko kevään täyttävä euroviisuhössötys.
Lopputulokset:
1. Vicky Rosti : Sata salamaa (16935 ääntä)
2. Johnny Lee Michaels : Kesätuuli (15369 ääntä)
3. Paula Koivuniemi & Viljaset: Musiikki on niinku se on (8753 ääntä)
4. Tauski & Co: Communication (7294 ääntä)
5. Jussi Halme & Helena Miller: Hei, me lennetään (Salto mortale) (4925 ääntä)
6. Matti Esko : Isäni maa (4513 ääntä)
7. Jorma Kääriäinen : Tuuli soittaa (2589 ääntä)
8. Leena Nilsson Family: Eilinen uudelleen (1383 ääntä)
9. Leena Nilsson: Ei yhtään laivaa (1074 ääntä)
10. Kisu: Kiitos ja anteeks! (1001 ääntä)